Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hurja-Bertta

Kutsumanimi: Bertta

Rotu: Suomenhevonen

Väri ja merkit: Voikko, epäsäännöllinen läsi

Sukupuoli: Tamma

Syntynyt: v. 2000, 16v. (tehty kesällä v.2012, ulkonäköä muokattu tammikuussa 2014)

Rekisterinumero: SKPR-429 (myös SKHRY-rekisterissä)

Säkäkorkeus: 155 cm

Tekijä: Emsku, Kht Manhattan

Omistaja: Emsku, Kht Manhattan

 

Arvaamaton rasavilli

Bertta oli ennen ravuri, mutta se myytiin projektihevosena Emskulle, koska ei toiminut hyvin kärryjen edessä, vaan sähelsi ja säikkyi koko ajan. Emskun huomassa se onkin kehittynyt jo paljon ja pärjää paremmin kärryjenkin edessä. Sille tielle se ei silti enää palaa (syynä huono maine ravipiireissä ja siitä ei malta luopua) lukuunottamatta satunnaisia startteja. Ratsuna Bertta on vielä hieman raaka, mutta se on kehittynyt paljon. Tällä hetkellä se osaakin jo He A liikkeet, kunhan vain ratsastaja saa kylvettyä itseensä tahdonvoimaa. Ratana suokki hyppää 90cm ja on otukselle opetettu hieman Western pleasureakin.

Bertta on hieman haastava tapaus, eikä sovi joka ihmiselle. Emskun ehdoton silmäterä. Tammaan saa helposti aikaiseksi viharakkaussuhteen, sillä ärsyttävän eläimen sisältä paljastuu myös sulaa kultaa oleva sydän.

Bertta on haastava ratsastaa, mutta toisinaan on rauhallisempia päiviä, jolloin selkään uskaltaisi laittaa pikkulapsenkin. Pääsääntöisesti kuitenkin tamma koheltaa mielettömästi (ja päättömästi). Toisten ratsukoiden kannattaakin varoa Berttaa, vaikka se kuinka vaikuttaisi rauhalliselta. Ikinä ei voi tietää mitä tamman pään sisällä liikkuu. Koulutunneilla täytyy olla jatkuvasti tekemistä, ettei poni lähde lapasesta. Avot, sulut ja pohkeenväistöt, sekä muotoonratsastaminen saavat Bertan ajatukset pois rettelöimisestä. Tylsistyneenä suokki karkailee mielellään kiitolaukkaan ja ravista tulee kaahottavaa ravuriravia. Esteillä tamma vähän kiihdyttelee ja saattaa pikkuesteillä purra kuolaimeen, mutta muuten kuuntelee ihan mukavasti, mihin ollaan menossa. Estekorkeuden ollessa 60 sentistä isompi, rupeaa suokki keskittymään oikein kunnolla. Silloin sitä liidellään ja komeasti, eikä ongelmia juurikaan tule. Maastossa Bertta on huomattavasti rauhallisempi, mutta ei ihan ensikertalaisen ratsu kuitenkaan.

Bertan mielestä sen ei kuuluisi seurata yhtään taluttajaansa, vaan kävellä vastakkaiseen suuntaan. Tiukka komento ja nykäisy narusta saa sen kuitenkin seuraamaan, mutta vain hetkeksi. Kohta se on turpa maassa nyhtämässä ruohoa tai rynnimässä ylitsesi, jos et pidä varaasi.

Bertta on tamma, ja sen kyllä huomaa. Sillä on usein niitä päiviä, jolloin hampaat ja kaviot vain vilkkuvat hoitajien naamojen edessä. Osaa se olla kiltistikin, ja päättäväinen ihminen saa sen kyllä ruotuun. Jonain (harvoina) päivinä Bertan hoito käy vähemmän kivuttomasti. Silloin se seisoo paikoillaan kuin tatti silmät puoliummessa ja huokaillen. Tosin, silloin se seisoo niin paikoillaan, että kaviot eivät nouse mitenkään putsattaviksi ja karsinasta pois lähtö on yhtä tuskaa. Satulasta se ei pidä, eikä kovinkaan paljon kuolaimistakaan, mutta suu aukeaa helpommin kuin vyö menee ensimmäisiin reikiin, Bertta nimittäin taitaa pullistelun jalon taidon.

Bertalla ei selkävaivojen vuoksi enää ratsasteta, vaan se elelee tallilla ainoastaan seurahevosena.

 

Jälkeläiset

s. 2013 Manhattanin Hurja Huumori i: N.J Pyromaani

 
Arvostelut
 
Ensiksi sanon että tätä heppaa oli mukava lähteä arvostelemaan, jotenkin juuri nuo pienet ja erilaiset yksityiskohdat tekivät hepasta kivan. Rotuleima hepalla on hyvä. Sukupuolileima menettelee, jotenkin on myös aika ruunamaisen näköinen. Heppa kaipaa jotenkin lisää sellaista suokin jykevyyttä, vaikka toisaalta jotkut suokit ovat vähän enemmän tuon mallisia. Kaula saisi olla pikkuisen pidempi, muuten se on hyvä. Kun taas pää voisi olla pikkuisen ehkä lyhyempi. Heppa näyttäisi suunnilleen suoralta, ehkä turpa on vähän vinon näköinen. Tuo merkki hepalla on erilainen ja mielestäni hauskan näköinen. Tuollaisia silmiäkään en ole ennen kepparilla nähnyt, mutta on kyllä kivat. Ja silmät on myös hyvän kokoiset. Sieraimet on hyvän muotoiset ja kokoiset. Ja tuo vaalean punainen sierain tuo taas hienoa näkyvyyttä hepalle. Joussain kohdin hepassa ompeleet on vähän liian näkyvät, mutta on kuitenkin ihan ok siisti. Korvat voisivat kiinnittyä heppaan paremmin, muoto on ihan ok, vaikka vähän hassut. Suu on sopivan syvä, mutta saisi olla kiinninäisempi.
©Pikke


Rotu on hyvä, hevonen näyttää suomenhevoselta. Sukupuolileima menettelee, mutta sopii hyvin tammaksi. Läsi on kiva, ja sopii juuri tälle hevoselle. Silmät ovat kivat, ja uskon, että ne pysyy, koska ne on ommeltu. Samoin sieraimilla. Korvat ovat hienot, tykkään niistä erittäin paljon. Harja on hyvä myös, ja juuri sopiva, eli ei liian tuuhea, tai liian ohut. Pinkki vaalennus on kiva, ja sopii Bertalle hyvin. Hevonen näyttää olevan vino edestäpäin katsottuna, siitä pieni miinus.
©Miraponi

 

Sukupuolileima hyvä, mutta rotuleima kohtalainen, sillä Bertasta tuli mieleen pikemminkin joku puoliverinen. Pää on liian pitkä verrattuna kaulaan, ja siinä ei ole muotoja. Kaula levenee vähän alaspäin, saisi ehkä ihan vähän enemmänkin. Korvat ''sojottavat'' eteenpäin. Kaulan ja pään välillä on aika iso väli, ja niiden pitäisi olla yhtenäisempiä. Silmät ovat muuten hyvässä kohdassa, mutta niissä saisi olla vähän enemmän muotoja, ja ehkä vähän edempänä. Valopilkut olisi voineet olla pienemmät. Sieraimet ovat muuten hyvät, mutta en itse ihan tykkää vaaleanpunaisista sieraimista. Etenkin tuolle tammalle olisi sopinut mustat sieraimet paremmin. Läsi sopii tammalle erittäin hyvin. Harja on kivan paksu ja sopii Bertalle todella hyvin, etenkin tuo väri. Heppa näyttää ainakin päästä vähän vinolta.
©Emy, Kht Jema

Kuvia
 
 
 
©2018 Kht Manhattan - suntuubi.com